Selvitys vaikuttavimmista keinoista edistää työntekijöiden fyysistä aktiivisuutta valmistunut
Suomi liikkeelle -ohjelman toimenpiteenä tilattiin selvitys työnantajien ja työterveyshuollon vaikuttavimmista keinoista edistää työntekijöiden fyysistä aktiivisuutta ja työkykyä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekemä raportti pohjautuu suomalaisten työterveyspalveluntuottajien haastatteluihin. Lisäksi tehtiin kooste, jossa on selvityksen ja aiemman tutkimuksen keskeiset havainnot.
Työterveyshuollolla on keskeinen asema työikäisten työ- ja toimintakyvyn ylläpidossa sekä fyysisen aktiivivisuuden edistäjänä. Sen vaikutuspiiriin kuuluu noin 90 prosenttia palkansaajista. Työterveyshuollossa kohdataan suuri joukko terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia ihmisiä, ja osataan tukea elämäntapamuutoksessa.
Hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelman yhtenä toimenpiteenä on selvittää työnantajien vaikuttavimmat keinot edistää työntekijöiden fyysistä aktiivisuutta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
”Tutkitun tiedon perusteella henkilöstön fyysisen aktiivisuuden tukeminen lisää työpaikkojen tuottavuutta. Se on investointi, joka parantaa työkykyä ja palautumista sekä säästää terveydenhuollon ja työstä poissaolojen kustannuksia”, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekemä kooste kuvaa työantajien ja työterveyshuollon yhteistyön nykytilaa ja antaa toimenpide-ehdotuksia sen kehittämiseksi.
Tällä hetkellä yli puolet työnantajista tarjoaa työterveyshuollon kautta tukea, neuvontaa ja ohjausta fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Useimmiten työkyvyltään heikommat ja vähän liikkuvat työntekijät jäävät toimenpiteiden ulkopuolelle, ja toiminta on usein satunnaista. Pitkäjänteistä ja tavoitteellista yhteistyötä rajoittaa työantajien kiinnostuksen ja taloudellisten resurssien puute.
”Fyysisen aktiivisuuden edistäminen tulisi saada luonnolliseksi osaksi työpaikkojen työhyvinvoinnin johtamista. Työterveyshuollon yhteistyösopimuksiin ja toimintasuunnitelmiin tulisi asettaa fyysisen aktiivisuuden edistämiselle tavoitteet, joita seurataan ja arvioidaan systemaattisesti. Erityisen tärkeää olisi suunnata toimenpiteitä terveytensä kannalta liian vähän liikkuville työntekijöille”, sanoo selvityksen tekemisestä vastannut tutkija Tuomas Häkli Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Yksilöille suunnattujen toimenpiteiden lisäksi fyysinen aktiivisuus tulisi pyrkiä juurruttamaan osaksi koko työyhteisön toimintakulttuuria. Työnantajien mahdollisuudet ja motivaatio yhteistyön tekemiseen voisivat vahvistua, jos työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden edistäminen huomioitaisiin työterveyshuollon lainsäädännössä ja lakisääteisen työterveyshuollon palveluntarjontaa voitaisiin laajentaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi selvityksen kansainvälisistä liikuntaa tukevista veromalleista KPMG Oy Ab:lta. Selvityksessä tarkasteltiin yhdentoista maan verokannustimia ja niiden soveltuvuutta Suomen verojärjestelmään.
Liian vähäinen fyysinen aktiivisuus aiheuttaa vuosittain arviolta vähintään kolmen miljardin euron yhteiskunnalliset kustannukset. Hallituksen Suomi liikkeellä -ohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Ohjelman yksi toimenpide on selvittää ja arvioida mahdollisuuksia liikunnan tukemiseen verotuksen keinoin.
”Tämä on ensimmäinen kerta, kun näin kattavasti kartoitetaan liikuntaan liittyviä kansainvälisiä veromalleja. Pyrimme Suomi liikkeelle -ohjelmassa luomaan rakenteellisia ratkaisuja, jotka kannustavat ihmisiä lisäämään fyysistä aktiivisuutta arjessa”, toteaa pääsihteeri Minttu Korsberg opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Liikkumista, liikuntaa ja urheilua tukevat kansainväliset veromallit -selvitykseen on koottu kahdeksan Euroopan maan ohella Australian, Kanadan ja Uuden-Seelannin esimerkkejä.
Henkilöverotuksessa syvennyttiin tarkemmin kolmen maan veromallin arviointiin. Esimerkiksi Norjassa vanhemmat voivat vähentää lasten liikuntailtapäiväkerhojen kuluja tuloverotuksessa, joissakin Kanadan provinsseista puolestaan vähennyksen voi tehdä lasten liikuntakuluista. Alankomaissa työnantajat voivat maksaa verovapaita kilometrikorvauksia myös pyöräilystä ja kävelystä.
Yhteisöverotuksen osalta jotkut maat tukevat urheiluseurojen yleishyödyllistä toimintaa. Isossa-Britanniassa tietyn statuksen saaneet urheiluseurat eivät maksaa tuloistaan veroa ja voivat vastaanottaa verottomia lahjoituksia. Ruotsissa yleishyödylliset urheiluyhdistykset saavat verohelpotuksia työnantajien sivukuluista tiettyyn summaan asti.
”Selvityksessä löytyi kansainvälisiä veromalleja, joita olisi teknisesti mahdollista ottaa käyttöön Suomessa, kuten liikuntakuluvähennys, kulkumuotoriippumaton kilometrikorvaus tai urheiluseurojen työnantajamaksujen helpotus. Kuitenkaan selvityksessä ei löytynyt kattavia vaikutusarviointeja liikuntaan suunnattujen verokannustimien tehokkuudesta”, toteaa KPMG:n Director Kristiina Äimä.
Liikunnan ohjauksen ja koulutuksen rajanveto arvonlisäverotuksessa
Yksi katsauksen tavoite oli selvittää ohjatun liikunnan ja opetuksena pidettävän liikunnan välistä rajanvetoa muiden maiden arvonlisäverotuksessa. Suomessa rajanveto on aiheuttanut liikunnan tarjoajille tulkintaongelmia, sillä ohjattu liikunta on alennetun verokannan piirissä ja opetuksena pidettävään liikuntaan sovelletaan yleistä verokantaa. Kansainvälisessä katsauksessa huomattiin, että useissa EU-maissa vastaavaa rajanveto-ongelmaa ei ole tuotu esiin.
Verohallinnon nykyisen ohjeen mukaan sovellettava verokanta ratkaistaan tapauskohtaisesti palvelun tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan liikunta-alan toimijoiden arvonlisäverokohtelun selkiyttämistä tullaan selvittämään ja arvioimaan siten, että se kannustaisi liikkumista.
Liikkumista, liikuntaa ja urheilua tukevat kansainväliset veromallit -selvityksen löydöksiä hyödynnetään taustatietona valtiovarainministeriön henkilöiden tuloverotusta ja eräitä muita verotusta koskevia muutoksia selvittävässä (HEVE) -hankkeessa, jossa selvitetään laajemmin liikunnan tukemista verotuksen keinoin.
Liikkumista, liikuntaa ja urheilua tukevat kansainväliset veromallit -selvitys
Ensimmäistä kertaa Suomen ulkoilu-, pyöräily ja melontareitit on koottu samaan paikkaan, Luontoon-palveluun. Palvelusta voi etsiä retkeilyreittejä läheltä omaa sijaintia, joten Luontoon-palvelu on oiva apuväline luontoliikunnan lisäämiseen. Suomi liikkeelle -ohjelma ja Metsähallituksen Luontopalvelut kannustavat suomalaisia liikkumaan tänä kesänä lähiluonnossa ja retkeilyreiteillä.
Luontoon.fi kokoaa kaikki Suomen ulkoilukohteet ja reitit samaan paikkaan. Kansallisen ulkoilutietopalvelun tavoitteena on edistää luonnossa liikkumista. Palvelusta löytyy yhteensä noin 3000 retkeilyyn ja ulkoiluun suunnattua reittiä. Retkeilyreittien lisäksi palvelusta löytyy tuhansia reittejä mm. pyöräilyyn ja melontaan. Mukana ovat valtion, kuntien ja yhdistysten ylläpitämät reitit.
”Ensimmäistä kertaa Suomen ulkoilureitit-, pyöräily ja melontareitit on koottu samaan paikkaan. Palvelusta voi etsiä retkeilyreittejä läheltä omaa sijaintia. Esimerkiksi isoissa kaupungeissa asuvien on mahdollisuus yllättyä, mitä kaikkia retkeilyreittejä esimerkiksi oma kotikaupunki ja lähikunnat tarjoavatkaan. Niitä kannattaa lähteä matalalla kynnyksellä kokeilemaan”, Luontoon-palvelusta vastaava palveluomistaja Joel Heino Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.
Lisää vain liike lähiluonnossa
Sitran rahoittaman ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman selvityksen mukaan luonto tarjoaa merkittäviä terveyshyötyjä ja vahvistaa suomalaisten hyvinvointia. Jos luonnon myönteiset terveysvaikutukset otettaisiin laajasti hyötykäyttöön ihmisten arjessa ja osana terveydenhuoltoa, Suomi voisi hillitä kansantaudeista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia ja samalla vähentää inhimillistä kärsimystä.
Yli puolet vuoden 2025 Luontobarometrin vastaajista pitää kodin lähiluontoa, kuten puistoja, metsiä, polkuja, rantoja ja vesistöjä itselleen kaikkein tärkeimpinä luonnossa liikkumisen ja oleilun paikkoina. Vastaajista 67 prosenttia kertoi liikkuvansa tai oleilevan luonnossa vähintään kerran viikossa.
”Haluamme kannustaa erityisesti niitä ihmisiä luontoon, joille ulkoilukohteet ja -reitit eivät ole vielä kovin tuttuja. Lyhytkin retki, rauhallinen kävely tai vaikka uiminen luonnonvesissä on merkityksellistä arkiliikkumista. Se virkistää ja lisää hyvinvointia pienellä teolla, mutta isolla vaikutuksella”, toteaa Suomi liikkeelle -ohjelman pääsihteeri Minttu Korsberg.
Suomi liikkeelle -ohjelma ja Metsähallituksen Luontopalvelut kannustavat ihmisiä liikkumaan tänä kesänä luonnossa: uuden Luontoon-palvelun mainokset 2.6. alkavalla viikolla pääkaupunkiseudun, Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Kuopion bussipysäkeillä, myöhemmin elokuussa samojen kaupunkien diginäytöillä ja koko kesäkuussa sosiaalisessa mediassa.
Sosiaalisessa mediassa kannattaa seurata Lisää vain liike lähiluonnossa -kampanjaa, joka tarjoilee elämän makuisia vinkkejä luonnossa liikkumiseen. Kampanjaa tunnisteet ovat #LisääVainLiike #SuomiLiikkeelle ja #luontoonfi.
Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmä linjasi kokouksessaan 21.5. Suomi liikkeelle -ohjelman 20 miljoonan euron määrärahankohdennukset vuodelle 2026.
Hallituksen käynnistämän poikkihallinnollisen ja valtioneuvostotasoisen Suomi liikkeelle -ohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Ohjelmaan on varattu 80 miljoonaa euroa koko hallituskaudelle, 20 miljoonaa euroa vuosittain.
Liikkumista edistetään poikkihallinnollisesti eri ministeriöiden toimenpiteillä. Tavoitteena on luoda pysyviä yhteiskunnan rakenteita, jotka mahdollistavat liikunnallisen arjen, sekä innostaa ihmisiä tarttumaan liikkumisen mahdollisuuksiin.
”Ensi vuonna rahoitetaan muun muassa liikuntaneuvonnan vahvistamista sekä päiväkoti- ja koulupihojen liikkumismahdollisuuksien parantamista. Tuemme myös järjestöjen uusia liikkumista lisääviä kokeiluja ja innovaatioita”, toteaa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.
”Kannustamme kehittämisavustusten hakemiseen erityisesti harvaanasutuilla seuduilla, kuten saaristoalueilla, koska tutkimusten mukaan lapset ja nuoret liikkuvat siellä vähemmän kuin kaupungeissa”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Vuoden 2026 Suomi liikkeelle -määrärahasta noin 17 miljoonaa jaetaan valtionavustuksina eri tahojen liikkumista lisääviin toimenpiteisiin. Rahoitusta kohdennetaan yhteensä 14 toimenpiteeseen.
Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmä ohjaa ja seuraa hallitusohjelmaan kirjatun kuudentoista Suomi liikkeelle -toimenpiteen toteutusta. Ministerityöryhmän puheenjohtajana toimii tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.
”On hienoa, että Suomi liikkeelle -ohjelma etenee suunnitellusti. Eri toimenpiteillä luodaan liikunnallista toimintakulttuuria, parannetaan liikkumisen olosuhteita sekä alan osaamista. Kuten sanotaan, liike on lääke – on tärkeää, että jokainen löytää tavan, jolla voi lisätä omaa liikkumistaan”, toteaa ministerityöryhmän puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.
Suomi liikkeelle -ohjelman toimenpiteitä ja tuloksia seurataan eri tasoisilla mittareilla sekä liikunnan ja liikkumisen väestötutkimuksilla.
Suomi liikkeelle -ohjelman rahoituksen kohdentaminen vuonna 2026
- Alueelliset hyvinvointipolut – Alueelliset kansanterveyden edistämisen pilotit (STM, OKM) 3,3 miljoonaa euroa
- Liikuntaneuvonnan vahvistaminen (OKM) 2,9 miljoonaa euroa
- Päiväkotien ja koulujen liikuntaedellytysten parantaminen pihojen luonnonmukaistamisella (OKM, YM, STM) 2,5 miljoonaa euroa
- Liikkumista edistävät järjestöjen uudet kokeilut ja innovaatiot (OKM) 2,5 miljoonaa euroa
- Iäkkäiden toimintakyvyn tukeminen (STM) 2,3 miljoonaa euroa
- Move!-prosessin liikuntaneuvonta (OKM) 1,9 miljoonaa euroa
- Liikettä saaristoon ja liikunnallisen luontomatkailun edistäminen alueilla (TEM, YM, MMM, LVM) 1,15 miljoonaa euroa
- Kuntien asiakaslähtöiset liikuntapaikkatiedot helposti hyödynnettäväksi (OKM, STM) 0,86 miljoonaa euroa
- Ohjelman hallinnointi: yleinen toimeenpano, viestintä, selvitystyöt ja seuranta (OKM) 0,7 miljoonaa euroa
- Liikunnan ja toimintakyvyn lisääminen osaksi kutsuntojen sisältöä (PLM) 0,75 miljoonaa euroa
- Kansalliset liikkumispäivät (OKM) 0,37 miljoonaa euroa
- Liikunta ja ravitsemus hyvinvointialueilla ja yhdyspinnoilla (STM) 0,35 miljoonaa euroa
- Pallo äitiyspakkaukseen (STM) 0,22 miljoonaa euroa
- Liikkuva opiskelu korkeakouluille (OKM) 0,2 miljoonaa euroa
Lisäksi vuonna 2026 on käytettävissä Liikkuva koulu -kehittämisavustuksiin vuodelta 2025 siirtyvää Suomi liikkeelle -määrärahaa. Määrärahan määrä tarkentuu myöhemmin.
Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa vuodelle 2026.
Suomi liikkeelle -ohjelman puoliväliraportti
Liikkumista edistetään poikkihallinnollisesti eri ministeriöiden toimenpiteillä. Tavoitteena on luoda pysyviä yhteiskunnan rakenteita, jotka mahdollistavat liikunnallisen arjen. Suomi liikkeelle -ohjelman puolivälikatsauksessa todettiin, että toimenpiteet etenevät suunnitellusti.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tavoitteen toteutumiseksi käynnistettiin liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollinen Suomi liikkeelle -ohjelma. Ohjelma pyrkii siihen, että yhteiskunnan rakenteet mahdollistavat liikkumisen yhä paremmin ja ihmiset innostuvat tarttumaan liikkumisen mahdollisuuksiin.
Suomi liikkeelle -ohjelman 16 hallitusohjelmakirjausta sisältää 35 toimenpidettä, joita edistetään eri ministeriöiden hallinnonaloilla. Kehittämistyötä tehdään esimerkiksi liikunnallisiin toimintakulttuureihin, liikuntaneuvontaan ja liikkumisen olosuhteisiin liittyen.
Kolme ohjelman toimenpidettä on jo valmistunut. Yksi tärkeä toimenpide on hallituksen esitys perusopetuslain muutoksesta. Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä lisätään opetuksen tavoitteeksi liikunnallisen elämäntavan edistäminen.
”Koulu on tärkeä paikka lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseen, koska sen kautta tavoitetaan koko ikäluokat, eli myös ne lapset ja nuoret, jotka eivät harrasta liikuntaa vapaa-ajallaan. Perusopetuslakiin esitetyn muutoksen lisäksi Suomi liikkeelle -ohjelmassa on tuettu kuntien Liikkuva koulu -toimintaa ja Move!-liikuntaneuvontaa tähän mennessä noin 4,2 miljoonalla eurolla”, kertoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.
Osana Suomi liikkeelle -ohjelman toimia puolustusministeriössä valmistellaan toimintamallia, jolla parannetaan kutsuntaikäisten nuorten toimintakykyä ja vähennetään varusmiespalvelusten keskeytyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala puolestaan kehittää koulujen lähiympäristöjen ja koulureittien liikenneturvallisuutta, ja ympäristöministeriö on tukenut kuntien lähivirkistysalueiden kunnostamista ja kehittämistä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimenpiteillä kehitetään liikuntaneuvontaa ja elintapaohjausta muun muassa vahvistamalla neuvoloiden liikuntaneuvontaa ja toimintakyvyn puheeksi ottamista peruskoululaisten laajoissa terveystarkastuksissa sekä tukemalla työssä jaksamista liikkumisen keinoin.
Suomi liikkeelle -ohjelmassa laaditaan myös erilaisia selvityksiä, kuten selvitys liikuntaa tukevista kansainvälisistä verotusmalleista, mikä valmistuu tämän vuoden toukokuussa.
Poikkihallinnollista, valtioneuvostotasoista Suomi liikkeelle -ohjelmaa koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Ohjelmaa toteutusta ohjaa ja seuraa Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie. Ministerityöryhmä linjaa vuosittain ohjelman 20 miljoonaan euron määrärahakohdennukset.
”Suomi Liikkeelle -ohjelman vaikuttavin tulos on se, että eri ministeriöiden hallinnonalojen toimenpiteet ovat kannustaneet ja mahdollistaneet ihmisiä liikkumaan arjessaan. Ohjelman toimenpiteitä ja tuloksia seurataan eri tasoisilla mittareilla sekä liikunnan ja liikkumisen väestötutkimuksilla”, toteaa liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmän puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.