Liikuntaliiketoiminnan ekosysteemiselvitys päivitetään
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala järjesti perjantaina 5. syyskuuta Yrittäjän päivänä liikunnan yritystoimialan pyöreän pöydän keskustelun yritysten roolista ja kumppanuuksista liikkumisen lisääjinä Suomessa.
Osana Suomi liikkeelle -ohjelmaa tullaan käynnistämään Liikuntaliiketoiminnan ekosysteemikuvauksen päivitys, josta saadaan tietoa nykytilasta ja kehittämistarpeista.
”Liikunta-alan yrityksillä on merkittävä rooli suomalaisten liikkumisen lisääjinä. Siksi pidän tärkeänä, että yrittäjiä kuullaan päätöksenteossa. Ensi vuonna julkaistavan ekosysteemikuvauksen pohjalta voimme etsiä entistä parempia tapoja tukea liikunta-alan yritystoiminnan kehittymistä sekä eri sektoreiden välistä yhteistyötä liikkumisen lisäämisessä”, totesi ministeri Poutala tilaisuudessa.
Yrityssektorilla on tärkeä rooli julkisten palveluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden lisäksi suomalaisten liikuttamisessa. Liikunta-alan yritysten palveluissa liikkuu noin kolmannes aikuisväestöstä. Vuonna 2018 tehdyn Liikunnan ja urheilun talous Suomessa -selvityksen mukaan vuosien 2013–2018 aikana liikunta-alan yritysten määrä on kasvanut yli 30 prosenttia.
Ministeri Poutala lupasi jatkaa yhteistä keskustelua ja vuorovaikutusta liikunta-alan yritysten kanssa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoima Suomi liikkeelle -ohjelma on tilannut tutkimuksen, jossa selvitetään liikuntaneuvontapalvelun yhteiskunnallista kustannusvaikuttavuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan kuntien vakiintuneita liikuntaneuvontapalveluja työikäiselle väestölle.
Aikuisista vain neljännes liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Riittämätön liikkuminen heikentää yksilöiden terveyttä ja elämän laatua. Yhteiskunnalle työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen merkitsee muun muassa kasvavia sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia. Liikkumattomuuden yhteiskunnalliset kustannukset ovat vuositasolla arviolta kolme miljardia euroa.
Viime vuosien yksi keskeisistä liikunnallisen elämäntavan edistämisen politiikkatoimista on ollut liikuntaneuvontapalveluiden kehittäminen. Kansalliseksi tavoitteeksi on asetettu, että jokaisessa kunnassa olisi suositusten mukaista liikuntaneuvontaa. Vuonna 2023 liikuntaneuvontaa tarjosi 66 prosenttia Manner-Suomen kunnista.
Liikuntaneuvonta on yksilöön kohdistuvaa ammattilaisen antamaa ohjausta liikunnalliseen elämäntapaan ja se on osa kokonaisvaltaista elintapaohjausta. Useimmiten liikuntaneuvontaa tarjoaa kuntien liikuntatoimet. Palvelupolussa ovat vahvasti mukana sosiaali- ja terveydenhuolto sekä muut paikalliset toimijat kuten järjestöt.
Hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Ohjelmaa toteutetaan poikkihallinnollisesti eri ministeriöiden hallinnonalojen toimenpiteillä. Suomi liikkeelle -ohjelman rahoitusta on kohdennettu eri ikäisten liikuntaneuvonnan vahvistamiseen vuosina 2024‒2025 yhteensä noin 8 miljoonaa euroa. Lisäksi terveellisiä elintapoja tukevia alueellisia hyvinvointipolku -hankkeita rahoitetaan tänä vuonna 2 miljoonalla eurolla ja ensi vuonna 3,3 miljoonalla eurolla yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön koordinoiman Terveydeksi-ohjelman kanssa.
Nyt käynnistyvässä liikuntaneuvonnan vaikuttavuustutkimuksessa tarkastellaan vakiintuneita liikuntaneuvontapalveluita. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa keitä liikuntaneuvontapalvelulla on tavoitettu, miten palvelu on vaikuttanut asiakkaisiin, millaiset ovat liikuntaneuvontapalvelun laskennalliset julkiset kustannusvaikutukset kokonaisuudessaan ja mille kohderyhmille palvelu olisi kannattavinta ja kustannustehokkainta kohdentaa.
Tutkimuksen toteuttajaksi valittiin kilpailutuksella UKK-instituutti. Tutkimus valmistuu vuoden 2026 lopussa ja sen antia tullaan hyödyntämään Suomi liikkeelle -ohjelman tulosten arvioinnissa sekä liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden politiikkatoimien valmistelussa.
Lisätietoa:
Suomi liikkeelle -ohjelman pääsihteeri Minttu Korsberg, puhelin 0295 330 018, sähköposti: minttu.korsberg(at)gov.fi
UKK-Instituutin johtaja Tommi Vasankari, puhelin 040 505 9157, sähköposti: tommi.vasankari(at)ukkinstituutti.fi
Suomi liikkeelle -ohjelman toimenpiteenä tilattiin selvitys työnantajien ja työterveyshuollon vaikuttavimmista keinoista edistää työntekijöiden fyysistä aktiivisuutta ja työkykyä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekemä raportti pohjautuu suomalaisten työterveyspalveluntuottajien haastatteluihin. Lisäksi tehtiin kooste, jossa on selvityksen ja aiemman tutkimuksen keskeiset havainnot.
Työterveyshuollolla on keskeinen asema työikäisten työ- ja toimintakyvyn ylläpidossa sekä fyysisen aktiivivisuuden edistäjänä. Sen vaikutuspiiriin kuuluu noin 90 prosenttia palkansaajista. Työterveyshuollossa kohdataan suuri joukko terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia ihmisiä, ja osataan tukea elämäntapamuutoksessa.
Hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelman yhtenä toimenpiteenä on selvittää työnantajien vaikuttavimmat keinot edistää työntekijöiden fyysistä aktiivisuutta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
”Tutkitun tiedon perusteella henkilöstön fyysisen aktiivisuuden tukeminen lisää työpaikkojen tuottavuutta. Se on investointi, joka parantaa työkykyä ja palautumista sekä säästää terveydenhuollon ja työstä poissaolojen kustannuksia”, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekemä kooste kuvaa työantajien ja työterveyshuollon yhteistyön nykytilaa ja antaa toimenpide-ehdotuksia sen kehittämiseksi.
Tällä hetkellä yli puolet työnantajista tarjoaa työterveyshuollon kautta tukea, neuvontaa ja ohjausta fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Useimmiten työkyvyltään heikommat ja vähän liikkuvat työntekijät jäävät toimenpiteiden ulkopuolelle, ja toiminta on usein satunnaista. Pitkäjänteistä ja tavoitteellista yhteistyötä rajoittaa työantajien kiinnostuksen ja taloudellisten resurssien puute.
”Fyysisen aktiivisuuden edistäminen tulisi saada luonnolliseksi osaksi työpaikkojen työhyvinvoinnin johtamista. Työterveyshuollon yhteistyösopimuksiin ja toimintasuunnitelmiin tulisi asettaa fyysisen aktiivisuuden edistämiselle tavoitteet, joita seurataan ja arvioidaan systemaattisesti. Erityisen tärkeää olisi suunnata toimenpiteitä terveytensä kannalta liian vähän liikkuville työntekijöille”, sanoo selvityksen tekemisestä vastannut tutkija Tuomas Häkli Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Yksilöille suunnattujen toimenpiteiden lisäksi fyysinen aktiivisuus tulisi pyrkiä juurruttamaan osaksi koko työyhteisön toimintakulttuuria. Työnantajien mahdollisuudet ja motivaatio yhteistyön tekemiseen voisivat vahvistua, jos työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden edistäminen huomioitaisiin työterveyshuollon lainsäädännössä ja lakisääteisen työterveyshuollon palveluntarjontaa voitaisiin laajentaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi selvityksen kansainvälisistä liikuntaa tukevista veromalleista KPMG Oy Ab:lta. Selvityksessä tarkasteltiin yhdentoista maan verokannustimia ja niiden soveltuvuutta Suomen verojärjestelmään.
Liian vähäinen fyysinen aktiivisuus aiheuttaa vuosittain arviolta vähintään kolmen miljardin euron yhteiskunnalliset kustannukset. Hallituksen Suomi liikkeellä -ohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Ohjelman yksi toimenpide on selvittää ja arvioida mahdollisuuksia liikunnan tukemiseen verotuksen keinoin.
”Tämä on ensimmäinen kerta, kun näin kattavasti kartoitetaan liikuntaan liittyviä kansainvälisiä veromalleja. Pyrimme Suomi liikkeelle -ohjelmassa luomaan rakenteellisia ratkaisuja, jotka kannustavat ihmisiä lisäämään fyysistä aktiivisuutta arjessa”, toteaa pääsihteeri Minttu Korsberg opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Liikkumista, liikuntaa ja urheilua tukevat kansainväliset veromallit -selvitykseen on koottu kahdeksan Euroopan maan ohella Australian, Kanadan ja Uuden-Seelannin esimerkkejä.
Henkilöverotuksessa syvennyttiin tarkemmin kolmen maan veromallin arviointiin. Esimerkiksi Norjassa vanhemmat voivat vähentää lasten liikuntailtapäiväkerhojen kuluja tuloverotuksessa, joissakin Kanadan provinsseista puolestaan vähennyksen voi tehdä lasten liikuntakuluista. Alankomaissa työnantajat voivat maksaa verovapaita kilometrikorvauksia myös pyöräilystä ja kävelystä.
Yhteisöverotuksen osalta jotkut maat tukevat urheiluseurojen yleishyödyllistä toimintaa. Isossa-Britanniassa tietyn statuksen saaneet urheiluseurat eivät maksaa tuloistaan veroa ja voivat vastaanottaa verottomia lahjoituksia. Ruotsissa yleishyödylliset urheiluyhdistykset saavat verohelpotuksia työnantajien sivukuluista tiettyyn summaan asti.
”Selvityksessä löytyi kansainvälisiä veromalleja, joita olisi teknisesti mahdollista ottaa käyttöön Suomessa, kuten liikuntakuluvähennys, kulkumuotoriippumaton kilometrikorvaus tai urheiluseurojen työnantajamaksujen helpotus. Kuitenkaan selvityksessä ei löytynyt kattavia vaikutusarviointeja liikuntaan suunnattujen verokannustimien tehokkuudesta”, toteaa KPMG:n Director Kristiina Äimä.
Liikunnan ohjauksen ja koulutuksen rajanveto arvonlisäverotuksessa
Yksi katsauksen tavoite oli selvittää ohjatun liikunnan ja opetuksena pidettävän liikunnan välistä rajanvetoa muiden maiden arvonlisäverotuksessa. Suomessa rajanveto on aiheuttanut liikunnan tarjoajille tulkintaongelmia, sillä ohjattu liikunta on alennetun verokannan piirissä ja opetuksena pidettävään liikuntaan sovelletaan yleistä verokantaa. Kansainvälisessä katsauksessa huomattiin, että useissa EU-maissa vastaavaa rajanveto-ongelmaa ei ole tuotu esiin.
Verohallinnon nykyisen ohjeen mukaan sovellettava verokanta ratkaistaan tapauskohtaisesti palvelun tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan liikunta-alan toimijoiden arvonlisäverokohtelun selkiyttämistä tullaan selvittämään ja arvioimaan siten, että se kannustaisi liikkumista.
Liikkumista, liikuntaa ja urheilua tukevat kansainväliset veromallit -selvityksen löydöksiä hyödynnetään taustatietona valtiovarainministeriön henkilöiden tuloverotusta ja eräitä muita verotusta koskevia muutoksia selvittävässä (HEVE) -hankkeessa, jossa selvitetään laajemmin liikunnan tukemista verotuksen keinoin.
Liikkumista, liikuntaa ja urheilua tukevat kansainväliset veromallit -selvitys
Ensimmäistä kertaa Suomen ulkoilu-, pyöräily ja melontareitit on koottu samaan paikkaan, Luontoon-palveluun. Palvelusta voi etsiä retkeilyreittejä läheltä omaa sijaintia, joten Luontoon-palvelu on oiva apuväline luontoliikunnan lisäämiseen. Suomi liikkeelle -ohjelma ja Metsähallituksen Luontopalvelut kannustavat suomalaisia liikkumaan tänä kesänä lähiluonnossa ja retkeilyreiteillä.
Luontoon.fi kokoaa kaikki Suomen ulkoilukohteet ja reitit samaan paikkaan. Kansallisen ulkoilutietopalvelun tavoitteena on edistää luonnossa liikkumista. Palvelusta löytyy yhteensä noin 3000 retkeilyyn ja ulkoiluun suunnattua reittiä. Retkeilyreittien lisäksi palvelusta löytyy tuhansia reittejä mm. pyöräilyyn ja melontaan. Mukana ovat valtion, kuntien ja yhdistysten ylläpitämät reitit.
”Ensimmäistä kertaa Suomen ulkoilureitit-, pyöräily ja melontareitit on koottu samaan paikkaan. Palvelusta voi etsiä retkeilyreittejä läheltä omaa sijaintia. Esimerkiksi isoissa kaupungeissa asuvien on mahdollisuus yllättyä, mitä kaikkia retkeilyreittejä esimerkiksi oma kotikaupunki ja lähikunnat tarjoavatkaan. Niitä kannattaa lähteä matalalla kynnyksellä kokeilemaan”, Luontoon-palvelusta vastaava palveluomistaja Joel Heino Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.
Lisää vain liike lähiluonnossa
Sitran rahoittaman ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman selvityksen mukaan luonto tarjoaa merkittäviä terveyshyötyjä ja vahvistaa suomalaisten hyvinvointia. Jos luonnon myönteiset terveysvaikutukset otettaisiin laajasti hyötykäyttöön ihmisten arjessa ja osana terveydenhuoltoa, Suomi voisi hillitä kansantaudeista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia ja samalla vähentää inhimillistä kärsimystä.
Yli puolet vuoden 2025 Luontobarometrin vastaajista pitää kodin lähiluontoa, kuten puistoja, metsiä, polkuja, rantoja ja vesistöjä itselleen kaikkein tärkeimpinä luonnossa liikkumisen ja oleilun paikkoina. Vastaajista 67 prosenttia kertoi liikkuvansa tai oleilevan luonnossa vähintään kerran viikossa.
”Haluamme kannustaa erityisesti niitä ihmisiä luontoon, joille ulkoilukohteet ja -reitit eivät ole vielä kovin tuttuja. Lyhytkin retki, rauhallinen kävely tai vaikka uiminen luonnonvesissä on merkityksellistä arkiliikkumista. Se virkistää ja lisää hyvinvointia pienellä teolla, mutta isolla vaikutuksella”, toteaa Suomi liikkeelle -ohjelman pääsihteeri Minttu Korsberg.
Suomi liikkeelle -ohjelma ja Metsähallituksen Luontopalvelut kannustavat ihmisiä liikkumaan tänä kesänä luonnossa: uuden Luontoon-palvelun mainokset 2.6. alkavalla viikolla pääkaupunkiseudun, Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Kuopion bussipysäkeillä, myöhemmin elokuussa samojen kaupunkien diginäytöillä ja koko kesäkuussa sosiaalisessa mediassa.
Sosiaalisessa mediassa kannattaa seurata Lisää vain liike lähiluonnossa -kampanjaa, joka tarjoilee elämän makuisia vinkkejä luonnossa liikkumiseen. Kampanjaa tunnisteet ovat #LisääVainLiike #SuomiLiikkeelle ja #luontoonfi.