Tulkaa mukaan Anna laitteille lepopäivä -viestintäkampanjaan helmikuussa!
Suomi liikkeelle -ohjelman Lisää vain liike -viestit näkyvät vuoden 2026 helmikuussa jälleen televisiossa, radiossa, digilehdissä ja sosiaalisessa mediassa. Lisää vain liike -video näytetään viikolla kuusi YLE:n tietoiskuna TV1- ja Fem-kanavilla ja radiospotti pyörii samaan aikaan kaupallisilla radioasemilla. Lisäksi Anna laitteille lepopäivä -bannerit näkyvät valituissa digilehdissä. Liikkeelle lähtöön kannustetaan sosiaalisessa mediassa Instagramin @suomiliikkelle.fi-tilin lisäksi sosiaalisten vaikuttajien toimesta.
Kutsumme kaikki sidosryhmät kanssamme toteuttamaan Anna laitteille lepopäivä -kampanjaa! Suunnittele, miten teidän organisaationne voisi kannustaa kohderyhmiänne liikkumaan omalla tyylillään ja omaan arkeen sopivalla tavalla. Hyödynnä valmiit kampanjamateriaalit. Nostetaan yhdessä liikkumisen merkitys ihmisten hyvinvoinnille esiin ja tarjotaan keinoja päivittäisen liikkeen lisäämiseen.
Kolme toteutusideaa
- SOMESSA: Jaa kohderyhmällesi sopivia arkiliikkumisen vinkkejä tai faktoja. Voit hyödyntää valmiita videoita, kuvia ja tekstejä. Käytä tunnisteita #LisääVainLiike ja #SuomiLiikkeelle sekä merkitse Instagramissa @suomiliikkeelle.fi julkaisuusi.
- VERKOSSA: Julkaisen kohderyhmällesi sopiva arkiliikuntajuttu tai rekrytoi omasta kohderyhmästä arkiliikunnan testaaja, joka raportoi, mille laitteelle on antanut vapaapäivän ja miten muutos on vaikuttanut hänen arkirutiineihinsa ja hyvinvointiinsa.
- TILAISUUKSISSA: Näytä Lisää vain liike -video tai ota käyttöön Tauota istumista -merkki.
PS. Hyödynnä Anna laitteille lepopäivä -viestintäkampanjan tuoma näkyvyysarvo helmikuussa linkittämällä hyvissä ajoin materiaalisi Lisää vain liike -ideapankkiin. Julkaisemme ideapankissa suoraan liikkujille kohdennettuja, kaikille avoimia ja maksuttomia materiaaleja kuten videoita, PDF:iä ja verkkosivuja.
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut Suomi liikkeelle -ohjelman valtionavustushaun liikunnallisen luontomatkailun ja saaristolaisten liikkumisen edistämiseen. Hakijatahoina voivat olla kunnat ja kaupungit sekä saaristolaisten liikkumisen edistämisen osalta lisäksi yhdistykset ja järjestöt. Valtionavustushakemus tulee jättää viimeistään 9.2.2026 klo 12.00 mennessä. Avustusta haetaan haeavustuksia.fi-palvelussa
Move!-mittauksissa niiden oppilaiden osuus, joilla fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla, on laskenut viimeisen kolmen vuoden aikana 40 prosentista 37 prosenttiin. Myös varusmiesten kuntotesteissä vuonna 2020 käynnistynyt kestävyyskunnon nousu on jatkunut. Lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on edelleen merkittäviä eroja maaseudun ja kaupunkien sekä hyvinvointialueiden välillä.
Syksyn 2025 valtakunnallisessa Move!-tiedonkeruussa raportoitiin yli 111 000 5.- ja 8.-luokkalaisen mittaustulokset. Mittausten perusteella lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys on jatkunut, erityisesti 5.-luokkalaisilla.
Edelleen kuitenkin 37 prosentilla 5.- ja 8.-luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla (35 %:lla 5.-luokkalaisista, 40 %:lla 8.-luokkalaisista). Vielä kolme vuotta sitten vastaava keskiarvo oli noin 40 prosenttia.
Varusmiesten kuntotesteissä 2025 raportoitiin noin 20 000 palveluksensa aloittaneen tulokset. Vuonna 2020 käynnistynyt varusmiesten kestävyyskunnon nousu on jatkunut.
Vuonna 2025 varusmiesten 12 minuutin juoksutestin keskiarvo oli 2 414 metriä. Edellisen kerran yhtä hyvä tuloskeskiarvo saavutettiin kymmenen vuotta sitten.
Alle 2 200 metriä juosseiden osuus on pienentynyt 5 prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Samaan aikaan vähintään 3 000 metriä juosseiden osuus on kasvanut yhdellä prosentilla ja 2 600–3 000 metriä juosseiden osuus on kasvanut 5 prosenttia. Lihaskunnossa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen vuoteen verrattuna.
Toimintakyvyssä merkittäviä alueellisia eroja
Lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on Move!-mittausten perusteella edelleen merkittäviä alueellisia eroja, jotka korostuvat erityisesti pojilla.
Maaseutumaisissa kunnissa noin 42 prosentilla 5.-luokkalaisista ja 46 prosentilla 8.-luokkalaisista oppilaista fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Kaupunkimaisissa kunnissa vastaavat osuudet olivat 33 prosenttia ja 38 prosenttia. Erot maaseudun ja kaupunkien välillä ovat pysyneet samansuuntaisina koko noin kymmenvuotisen Move!-mittaushistorian ajan.
Myös hyvinvointialueiden välillä näkyy selkeitä eroja lasten ja nuorten toimintakyvyssä. Oppilaiden osuus, joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla, vaihtelee hyvinvointialueittain 33–43 prosentin välillä. Pienimpiä osuudet ovat Helsingin kaupungissa (33 %) sekä Pohjois-Pohjanmaan (33,9 %) ja Itä- ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilla (32,6 ja 33,3 %). Suurimmat osuudet ovat Lapin (42,7 %), Kainuun (43,2 %) ja Satakunnan hyvinvointialueilla (42,6 %).
Hyvinvointialueilla fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys on jatkunut. Valtaosalla alueista niiden oppilaiden osuus, joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla, on pienentynyt edellisvuoteen verrattuna.
Toimenpiteitä liikkumisen lisäämiseksi kouluissa ja kutsunnoissa
Lasten ja nuorten liikkumisen vähentyminen on tunnistettu yhteiskunnallinen haaste. Asiaan haetaan ratkaisuja niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla.
”Hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva koulu ja Move!-avustuksilla tuetaan kuluvalla lukukaudella 134 kunnan peruskouluissa liikkumisen edistämistyötä. Lisäksi syksyllä 2026 astuu voimaan perusopetuslain muutos, joka edellyttää liikunnallisen elämäntavan edistämistä kaikissa kouluissa”, kertoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala.
Yksi Suomi liikkeelle -ohjelmasta valtionavustusta saava kunta on Konnevesi, jossa Lapunmäen koululla panostetaan vahvasti oppilaiden liikkumiseen.
Konnevedellä Liikkuva koulu -toiminnasta on kirjaukset paikallisissa opetus-, opiskeluhuolto- ja lukuvuosisuunnitelmissa. Lapunmäen koululla on kaikille esi- ja perusopetuksen oppilaille päivittäiset pitkät liikuntavälitunnit. Oppilaat järjestävät vertaisohjaajina liikuntaa välitunneilla. Koululla ylläpidetään ja uudistetaan liikkumisen välineistöä, kuten välituntiliikuntavälineitä. Oppitunneille on lisätty toiminnallisuutta kouluttamalla opettajia toiminnallisista menetelmistä ja niiden hyödyistä. Koululle on palkattu myös liikuntaneuvoja kahdeksi päiväksi viikossa koululiikuttaja-nimikkeellä. Liikkuva koulu -toiminnan innoittamana yksi luokanopettajista alkoi pitämään päivittäisiä lyhyitä liikkuvuusjumppia, joiden seurauksena Move!-mittauksissa liikkuvuusosuuksien onnistumisprosentti nousi sataan.
Koululaisten lisäksi toimenpiteitä suunnataan kutsuntaikäisille nuorille.
”Edistämme kutsuntaikäisten omaehtoista liikkumista ja toimintakyvyn kehittymistä ennen asepalveluksen aloittamista puolustusministeriön koordinoimalla Suomi liikkeelle -toimenpiteellä. Tarjoamallamme liikuntaneuvonnalla ja -ohjauksella tuemme edellytyksiä asevelvollisuuden suorittamiseen ja tarjoamme eväitä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen”, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.
Move!-mittaustulokset 2025 opetushallituksen verkkosivuilla
Varusmiesten kuntotestien tulokset puolustusvoimien verkkosivuilla
Lisätiedot
Move!-järjestelmä
neuvotteleva virkamies Minttu Korsberg, opetus- ja kulttuuriministeriö
puhelin: 0295 330 018, sähköposti: minttu.korsberg(at)gov.fi
Varusmiesten kuntotestit ja tulokset
Pääesikunnan viestintäosasto, Puolustusvoimat
media.puolustusvoimat(at)mil.fi
Kunnat voivat hakea 31.12.2025 mennessä aluehallintovirastoista Suomi liikkeelle -ohjelman avustusta, jolla parannetaan päiväkotien ja peruskoulujen liikuntaedellytyksiä pihojen luonnonmukaistamisella ja innostetaan lapset liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt kunnille lähes 3 miljoonaa euroa valtionavustusta koulumatkojen turvallisuuden ja liikunnallistamisen edistämishankkeisiin. Valtionavustus on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa.
Avustusta myönnettiin 54 hankkeelle eri puolilla Suomea. Hankkeissa parannetaan jalan ja pyörällä liikkuvien turvallisuutta koulureiteillä ja koulujen lähiympäristöissä sekä edistetään fyysisesti aktiivisia kulkutapoja koulumatkoilla. Toimenpiteet toteutetaan vuosina 2025-2026.
Turvallisempaa infrastruktuuria ja liikkumiseen kannustamista
Hankkeissa keskitytään olosuhteiden parantamiseen ja muihin fyysisesti aktiiviseen liikkumiseen kannustaviin toimenpiteisiin. Jalan ja pyörällä liikkuvien turvallisuutta kehitetään esimerkiksi parantamalla risteysalueiden ja ylityskohtien turvallisuutta, kehittämällä koulujen saattoliikennejärjestelyjä ja rauhoittamalla liikennettä koulujen ympäristössä.
Fyysisesti aktiivisten kulkutapojen käyttöön kannustetaan esimerkiksi erilaisilla kampanjoilla, kehittämällä lasten pyöräilytaitoja, järjestämällä liikenneturvallisuustapahtumia sekä huoltajille suunnatuilla viestintäkampanjoilla. Lisäksi kouluille laaditaan konkreettisia kehittämissuunnitelmia koulumatkojen turvallisuuden ja liikunnallistamisen edistämiseksi.
”Kehittämällä koulujen lähiympäristöjä ja koulureittejä turvallisemmiksi sekä kannustamalla koululaisia kävelemään tai pyöräilemään voidaan vaikuttaa koulumatkoja laajemminkin lasten ja nuorten, mutta myös heidän perheidensä sekä esimerkiksi kouluissa työskentelevien liikkumistottumuksiin”, kertoo erityisasiantuntija Kati Hyvärinen.
Traficomin myöntämällä valtionavustuksella toimeenpannaan Suomi liikkeelle -ohjelman toimenpiteitä, joissa painotetaan koulumatkojen liikunnallistamista sekä koulureittien turvallisuutta.
Tutustu avustusta saaneisiin hankkeisiin (pdf, 87.74 KB).