Lapselle liike on ilo
Puuhaaminen ja peuhaaminen on lapselle luontaista. Liikkuminen tukee lapsen kasvua ja motoristen taitojen kehittymistä. Samalla se kylvää siemenen myöhempien vuosien liikkumistottumuksille. Aikuisilla on tärkeä rooli lapsen liikuntakipinän sytyttämisessä ja ylläpitämisessä.
Alle 8-vuotiaalle riittävä liikunta-annos päivässä on vähintään 3 tuntia. Se pitää sisällään kevyttä liikuskelua, reipasta ulkoilua ja vauhdikasta liikkumista. Kevyt liikuskelu voi olla esimerkiksi kävelyä tai pihaleikkejä. Yli tunnin istumisjaksot ovat liian pitkiä lapselle ja lyhyempääkin paikallaanoloa on hyvä tauottaa lapselle mielekkäällä tavalla.
8–17 -vuotiaiden päivittäinen liikuntasuositus on vähintään 1 tunti reipasta ja rasittavaa liikuntaa. Parhaimmillaan liikunta vahvistaa lapsen itsetuntoa, jos siitä saadut kokemukset ovat hyviä ja palaute on kannustavaa.
Liiku yhdessä lapsen kanssa
Perheen elämäntavat ja tottumukset opitaan jo varhain – liikunnallinen elämäntapa seuraa lapsuudesta aikuisuuteen. Aktiivisesti liikuntaa harrastava lapsi liikkuu todennäköisesti mielellään myös aikuisena. Myös perinne kouluun kävelemisestä tai pyöräilystä voi siirtyä seuraaville sukupolville.
Lapsen elämässä olevat tärkeät ihmiset ovat roolimalleja liikuntaan suhtautumisessa.
Vahva luontosuhde sekä yhdessä vanhempien kanssa liikkuminen ovat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä suurempaan fyysisen aktiivisuuden määrään aikuisena.
Liikkumista eri kehitysvaiheidenehdoilla
Liikunta tuottaa myönteisiä kokemuksia, kunhan se vastaa lapsen edellytyksiä, tarpeita ja odotuksia.
1–3,5 -vuotiaille toimintaleikkejä
Lapsi oppii liikkumisen perusvalmiuksia, kuten kävelyä, juoksemista ja kiipeämistä. Kun perustaidot ovat hallussa, voi liikkumiseen yhdistää satuja ja leikkejä.
4–6 -vuotiaille sääntöjä sisältäviä leikkejä
Liikkeiden yhdistely ja suoritustaso kohoavat. Polttopallo, hippa ja erilaiset pihaleikit, pyöräily ja luistelu hiovat lapsen motorisia taitoja ja kuormittavat samalla lihaksia ja luustoa.
10–12 -vuotiaille arkiliikkumista ja kestävyysharjoittelua
Lapsi tarvitsee monipuolista ja omaehtoista arkiliikkumista. Myös kestävyyskunto kehittyy ja hänen kanssaan voi lähteä pitemmälle hiihto- tai juoksulenkille.
12–17 -vuotiaille säännöllistä liikuntaa
Kasvupyrähdys sekä hormonitoiminnan ja lihasmassan muutokset voivat aiheuttaa muutoksia murrosikäisen kehon liikkeisiin ja oma keho voi tuntua kömpelöltä. Liikkumalla kehon liikemallit ohjelmoituvat uudelleen – luottamus ja yhteys omaan kehoon säilyy ja vahvistuu. Liiku säännöllisesti nuoren kanssa, jos vain mahdollista.
Yhdessä tekeminen on tärkeää myös 16–18 -vuotiaille, sillä aivot kehittyvät vielä suhteessa sosiaalisiin kokemuksiin ja yhteisöllisyyteen.
Huomio lasten kuntoon ja hyvinvointiin
Nuorten kestävyyskunto on ollut laskussa jo vuosia, ja erityisesti huonokuntoisten määrä kasvaa. Myös ylipaino on entistä yleisempää lapsilla. Kouluikäisten ylipaino on yleisempää kuin alle kouluikäisten. Erityisesti murrosiässä vähäinen aktiivisuus kerryttää helposti liikakiloja. Ylipaino voi lisätä ulkonäköön kohdistuvia paineita, mutta ennen kaikkea se johtaa terveyshuoliin tai -ongelmiin.
Tauota ruudun äärellä istumista
Kouluikäisten pelaaminen ja sosiaalisen median käyttö passivoi ja aiheuttaa niska-hartia-alueen kipuja. Tunnin lisäys ruutuaikaan päivässä nelinkertaistaa tutkitusti riskin kipujen ilmaantumisesta. Kannusta lapsia tietokoneen tai puhelimen äärestä muihin puuhiin tai pitämään riittävästi taukoja.
Liikkumisella yllättävän laajoja terveyshyötyjä
Riittävä liikkuminen vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen monin tavoin:
- lisää terveyttä ja hyvinvointia
- on tärkeää aivojen hermoverkkojen kehittymiselle
- kehittää tuki- ja liikuntaelimistöä
- kehittää reaktionopeutta ja tasapainoa
- auttaa oppimaan vuorovaikutustaitoja ja reilun pelin henkeä
- auttaa luomaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita
- luo edellytyksiä elinikäisen liikunnan ja terveellisten elintapojen noudattamiselle
Tiesitkö, että liikkuminen ja motoristen taitojen harjoitteleminen tukee myös päiväkoti-ikäisten kielellisiä ja matemaattisia taitoja?
Miltä perheen yhteinen aktiivisempi arki voisi näyttää?
Kotiaskareita yhdessä? Pihapeli-olympialaiset? Luontoretkiä lähimetsään? Telttailuretkiä kansallispuistoon? Arkipyöräilyä autoilun sijaan? Yhteisiä lukuretkiä kirjastoon? Pulkkamäkeä pakkaspäivänä? Skuuttitemppujen opettelua? Kiipeilyseinän valloitusta? Frisbeegolfia auringossa? Aikuiset vastaan lapset jalkapalloa? Naapuruston yhteinen tossulätkäturnaus tai yleisurheilukisat? Pesäpallo-iltamat? Kaupunkisuunnistusta joukkoliikenteellä?
Sivun lähteet:
UKK-insituutti; Pirnes, Katariina, 2023; Jylänki, Pinja, 2023