Aikuisille arkiliikkuminen on liikettä omalla tyylillä

Liikkuminen saa ihmiskehossa aikaan vaikutuksia, joita moni ei ensimmäisenä tule ajatelleeksi. Se lisää arjessa jaksamista, piristää mieltä, helpottaa stressiä ja tarjoaa paremmat yöunet. Liikkumisen ei tarvitse olla vastenmielistä pakkopullaa. Arkipäiviin mahtuu valtavasti mahdollisuuksia lisätä mukavia liikkumishetkiä, pieninä annoksina sinne tänne. Sinunkin kehosi valitsisi liikunnan, vaikka mieli pistäisi hanttiin.

Liikkuminen ja liikunta vahvistavat kehoa ja mieltä ja vähentävät riskiä sairastua. Hyvä kunto auttaa arjessa, kestämme kuormitusta paremmin ja palaudumme nopeammin. Riittävä liikunta ja uni, terveellinen ruokavalio ja elämäntavat ovat tehokas keino ehkäistä erilaisia terveysongelmia ja sairauksia.

Liikunta lisää hyvää oloa tuottavien välittäjäaineiden määrää, mikä kohottaa mielialaa ja tuo energiaa sekä voimia arkeen.

Liikkumalla terävämpi pää

Tutkimusten mukaan myös aivomme hyötyvät yllättävän paljon liikunnasta. Opimme uusia asioita helpommin, ajatus kulkee nopeammin, muisti ja tarkkaavaisuus paranevat. Aivojen verenkierto ja hapenkulku paranevat, mikä edistää solutasolla aivojen toimintaa ja uusiutumista.

Mielen hyvinvoinnin tueksi

Liikunnan vaikutuksia mielen hyvinvointiin on tutkittu paljon. Tutkimukset osoittavat, että liikunta vähentää stressiä, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Lisäksi liikunta nopeuttaa palautumista niin kognitiivisesta kuin fyysisestäkin kuormituksesta.

Esimerkiksi ahdistushäiriöiden riski voi vähentyä jopa 40 prosenttia. Hyödyt korostuvat, kun vähäisen liikkumisen tasolta päästään kohtalaisen liikkumisen tasolle.

Liikunta lievittää stressiä ja sen haitallisia oireita, joita ovat:

• väsymys
• nukahtamisvaikeudet
• mielialan ailahtelut
• keskittymis- ja muistivaikeudet
• infektioherkkyys
• hidas sairauksista toipuminen
• verenpaineen nousu
• pulssin tarpeeton kiihtyminen
• poikkeava hikoilu
• suoliston ärtyneisyys
• ruokahalun muutokset

Liian raskas liikunta ei kuitenkaan tuota toivottua helpotusta stressistä kärsivälle. Kohtalainen fyysisen kuormitus hillitsee tehokkaammin uupumusoireiden kehittymistä kuin kovatehoinen liikunta. Vaikeasta uupumuksesta kärsivä hyötyy enemmän rauhallisesta, elimistön ja elinvoiman palauttamiseen tähtäävästä liikkumisesta kuin raskaista urheilusuorituksista.

Liiku – nukut paremmin

Liikkuminen auttaa nukkumaan paremmin ja suojaa unihäiriöiltä, väsymiseltä ja uupumiselta. Liikunta nopeuttaa nukahtamista sekä lisää unen pituutta ja syvää unta. Unella, erityisesti syvän unen vaiheilla, on tärkeä tehtävä aivojen energiatasapainon, oppimisen ja lihasväsymyksen säätelyssä.

Parhaimmat hyödyt uneen saadaan säännöllisellä, yli tunnin kestävällä reippaalla aerobisella liikunnalla, joka ajoittuu vähintään 3–4 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Esimerkiksi iltakävely hieman ennen nukkumaanmenoa voi myös syventää unta.

Helpotusta vaihdevuosioireisiin

Fyysinen aktiivisuus keski-iässä edistää naisten sydän- ja verisuoniterveyttä, mikä voi heiketä vaihdevuosien myötä. Tutkimukset viittaavat myös siihen, että painonhallinta, ja kehonkoostumuksesta riippuen myös fyysinen aktiivisuus, voivat helpottaa naisten vaihdevuosioireita.

Hyvä kunto lupailee leppoisia eläkepäiviä

Liikkuminen on hyvä ja hyödyllinen tapa pitää huolta itsestä ja pehmentää ikääntymisen vaikutuksia. Sinnikäs työ palkitaan – hyötyjä siitä saa heti ja ikääntymisen edetessä. Säännöllisellä liikkumisella saavutettu hyvä terveys ja kunto pitävät yllä toimintakykyä, mikä edistää vanhuusvuosina hyvää ja itsenäistä arkea sekä tyytyväisyyttä omaan elämään.

Miltä aktiivisempi arkesi voisi näyttää?

Samoilua metsässä eri vuodenaikoina? Pitkiä kävelyitä äänikirja korvilla tai ystävän kanssa maailmaa parantaen? Sieniretkiä syksyllä? Geokätköjen löytämisen riemua? Kasvibongausta eri luontotyypeissä? Rantojen roskienkeruutalkoita? Retkiluistelun liitämisen hurmaa talvipakkasilla? Mieltä rauhoittavaa puutarhanhoitoa? Vapauttavaa tanssia? Arkkitehtuurikierroksia kaupungissa? Luontojoogaa linnunlaulun säestämänä? Pakkaspäivän avantouintia? Mieltä avartavia museovisiittejä? Lasten kanssa touhuamista? Pitkiä lenkkejä koiran kanssa? Ulkopunttisalia auringossa? Sähköpyöräilyä töihin? Hiihtoa tai lumikenkäilyä puhtailla kimmeltävillä hangilla? Aktiiviset liikkuvat tauot istumatyössä? Palauttavat tauot fyysisesti kuormittavassa työssä? Rento iltakävely läheisen kanssa?

Sivun lähteinä käytetty:
Työterveyslaitos, UKK-insituutti, Liikkuva aikuinen