Kun suomalainen aikuinen on valveilla, hän mieluiten istuu tai makoilee – keskimäärin hieman yli 9 tuntia vuorokaudessa. Jos kehosi saisi päättää, lisäisi se jokaiseen valveillaolon tuntiin hieman liikettä.
Työhön ja arkeen liittyvät palvelut, laitteet ja teknologiat ovat vähentäneet ihmisen päivittäistä liikkumista. Aikuiset kävelevät päivittäin keskimäärin vain reilut 7 000 askelta ja arjessa otettujen askelten määrä on vähentynyt viime vuosina 1.
Miksi enää edes lähteä mihinkään, jos saat sen tehtyä vähemmällä vaivalla kotoa käsin?
Vuosien saatossa fyysisesti kuormittava työn määrä on vähentynyt ja viime vuosina etätyön ja digipalveluiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Olemme tottuneet tekniikan tehostamaan arkeen, sohvaköllöttelyyn ja sarjamaratoneihin, mutta voimme myös tottua niistä pois.
Pikkuannoksina voimme lisätä liikettä elämäämme, koska liike lisää elämää meissä.
Arjen kiireet verottavat liikkumista
Suomalaisten aikuisikäisten liikkumattomuuden taustalta löytyy yleisimmin ajan puute (57 %), pysyvä fyysinen vamma tai toimintakyvyn puute (21 %), kiinnostuksen puute (14 %) tai neljänneksi taloudelliset tekijät (7 %). 2
Matalankynnyksen arkiliikuskelun lisääminen ei juuri vaadi aikaa eikä rahaa. Se kannattaa aloittaa ennekuin liikkumattomuus alkaa oireilla kehossamme.
Keho kaipaa liikettä
THL:n tutkimuksen mukaan liikunnan harrastaminen on viime vuosikymmeninä lisääntynyt. 3 Silti se ei riitä korvaamaan kehon kaipaamaa liikettä – arkisia askeleita ja jokapäiväistä tarvittavaa lihastyötä.
Jatkuva ja pitkään kestävä paikallaanolo kuormittaa kehoa ja saa aikaan haitallisia vaikutuksia, jotka altistavat erilaisille pitkäaikaissairauksille. Jos istuu suurimman osan päivästä, päivittäinenkään urheilusuoritus ei riitä kumoamaan pitkän paikallaanolon haittoja. UKK-instituutin suositusten mukaan aikuisten tulisi liikuskella ja tauottaa paikallaanoloa päivittäin niin paljon kuin mahdollista. 7
Tutkimusten mukaan erityisesti vähän liikkuvat hyötyvät kevyestäkin liikuskelusta. Se alentaa verensokeria ja rasva-arvoja, vilkastuttaa verenkiertoa sekä vetreyttää lihaksia ja niveliä. Ei tarvitse ryhtyä himourheilijaksi – pienikin mukava puuhastelu tai liikesarja siellä täällä on hyväksi.
Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan
Palauttavaa unta: riittävästi
Taukoja paikallaanoloon: aina kun voi
Kevyttä liikuskelua: mahdollisimman usein tai reipasta liikkumista 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai rasittavaa liikkumista tunti ja 15 minuuttia.
Lihaskuntoa ja liikehallintaa 2 kertaa viikossa.
Lisää elämänlaatua
Hyvä kunto auttaa meitä jaksamaan ja selviytymään arjessa sekä erilaisissa fyysisissä suorituksissa. Se suojaa useilta sairauksilta ja toimintakyvyn heikkenemiseltä. 4 Fyysinen kunto koostuu useasta eri tekijästä, jotka vaikuttavat itsenäisesti ja yhdessä yksilön terveyteen ja toimintakykyyn.
Riittävä liikkuminen eri muodoissaan tukee myös mielen hyvinvointia. Erityisesti luonnossa liikkumisella on myönteisiä vaikutuksia psyykkiseen terveyteemme. 5
Liikkumattomuus maksaa miljardeja
Vähäisen liikkumisen ja runsaan paikallaanolon vaikutukset näkyvät myös yhteiskunnan tasolla kasvaneina terveydenhuollon, ikäihmisten koti- ja laitoshoidon sekä syrjäytymisen kustannuksina sekä tuottavuuden laskuna ja tuloverojen menetyksiä. 6
Liian vähäisen liikkumisen hintalappu on yhteiskunnalle vuodessa yli 3,2 miljardia euroa. 7 Päivittäinen yli kahdeksan tunnin paikallaanolo valveilla ollessa puolestaan aiheuttaa vuosittain noin 1,5 miljardin euron kustannukset Suomessa.
Lisää vain liike
Ajan tai rahan puute ei saa olla arkiliikkumisen lisäämisen esteenä. Kevyt liikkuminen arjessa voi olla kotiaskareiden tekemistä, pihatöitä, portaiden valitsemista hissin sijaan, istumisen tauottamista tai lihaksien aktivoimista 8. Energisemmän arjen makuun pääsee jo yhdellä pienellä liikkeellä – jokaisella on oma tapansa ja tyylinsä.
Lisätietoja eri väestöryhmien arkiliikkumisesta ja vinkkejä liikkeen lisäämiseen:
1 UKK-instituutti: Työikäisten liikkuminen Suomessa (ukkinstituutti.fi) 2 UKK-instituutti, Liikuntaraportti 2022. 3 Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH sekä FinSote 2017–2018-tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 5 Pasanen, T. Everyday physical activity in natural settings and subjective well-being: Direct connections and psychological mediators, 2020 6 UKK-instituutti: Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannukset, 2022b. (ukkinstituutti.fi) 7 Kolu P., Kari J.T., Raitanen J., Sievänen H., Tokola K., Havas E., Pehkonen J., Tammelin T.H., Pahkala K., Hutri-Kähönen N., Raitakari O.T., Vasankari T. The economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. Journal of Epidemiology Community Health, 2022; 76: 677–684. doi: 10.1136/jech-2021-217998. 8 UKK-instituutti. Liikkumisen suositukset (ukkinstituutti.fi)
