Liikkumista edistetään poikkihallinnollisesti eri ministeriöiden toimenpiteillä. Tavoitteena on luoda pysyviä yhteiskunnan rakenteita, jotka mahdollistavat liikunnallisen arjen. Suomi liikkeelle -ohjelman puolivälikatsauksessa todettiin, että toimenpiteet etenevät suunnitellusti.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tavoitteen toteutumiseksi käynnistettiin liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollinen Suomi liikkeelle -ohjelma. Ohjelma pyrkii siihen, että yhteiskunnan rakenteet mahdollistavat liikkumisen yhä paremmin ja ihmiset innostuvat tarttumaan liikkumisen mahdollisuuksiin.

Suomi liikkeelle -ohjelman 16 hallitusohjelmakirjausta sisältää 35 toimenpidettä, joita edistetään eri ministeriöiden hallinnonaloilla. Kehittämistyötä tehdään esimerkiksi liikunnallisiin toimintakulttuureihin, liikuntaneuvontaan ja liikkumisen olosuhteisiin liittyen.

Kolme ohjelman toimenpidettä on jo valmistunut. Yksi tärkeä toimenpide on hallituksen esitys perusopetuslain muutoksesta. Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä lisätään opetuksen tavoitteeksi liikunnallisen elämäntavan edistäminen.

”Koulu on tärkeä paikka lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseen, koska sen kautta tavoitetaan koko ikäluokat, eli myös ne lapset ja nuoret, jotka eivät harrasta liikuntaa vapaa-ajallaan. Perusopetuslakiin esitetyn muutoksen lisäksi Suomi liikkeelle -ohjelmassa on tuettu kuntien Liikkuva koulu -toimintaa ja Move!-liikuntaneuvontaa tähän mennessä noin 4,2 miljoonalla eurolla”, kertoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.

Osana Suomi liikkeelle -ohjelman toimia puolustusministeriössä valmistellaan toimintamallia, jolla parannetaan kutsuntaikäisten nuorten toimintakykyä ja vähennetään varusmiespalvelusten keskeytyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala puolestaan kehittää koulujen lähiympäristöjen ja koulureittien liikenneturvallisuutta, ja ympäristöministeriö on tukenut kuntien lähivirkistysalueiden kunnostamista ja kehittämistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimenpiteillä kehitetään liikuntaneuvontaa ja elintapaohjausta muun muassa vahvistamalla neuvoloiden liikuntaneuvontaa ja toimintakyvyn puheeksi ottamista peruskoululaisten laajoissa terveystarkastuksissa sekä tukemalla työssä jaksamista liikkumisen keinoin.

Suomi liikkeelle -ohjelmassa laaditaan myös erilaisia selvityksiä, kuten selvitys liikuntaa tukevista kansainvälisistä verotusmalleista, mikä valmistuu tämän vuoden toukokuussa.

Poikkihallinnollista, valtioneuvostotasoista Suomi liikkeelle -ohjelmaa koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Ohjelmaa toteutusta ohjaa ja seuraa Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie. Ministerityöryhmä linjaa vuosittain ohjelman 20 miljoonaan euron määrärahakohdennukset.

”Suomi Liikkeelle -ohjelman vaikuttavin tulos on se, että eri ministeriöiden hallinnonalojen toimenpiteet ovat kannustaneet ja mahdollistaneet ihmisiä liikkumaan arjessaan. Ohjelman toimenpiteitä ja tuloksia seurataan eri tasoisilla mittareilla sekä liikunnan ja liikkumisen väestötutkimuksilla”, toteaa liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmän puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.

Suomi liikkeelle -ohjelman puolivälikatsauksen raportti

Suomi liikkeelle -ohjelma järjestää sidosryhmille, päättäjille ja medialle puolivälikatsauksen, jossa esitellään ohjelmassa tähän mennessä tehtyjä toimenpiteitä ja kerrotaan, miten ohjelmaa etenee jatkossa. Tilaisuudessa kuullaan lisäksi hanke-esittelyitä, ohjelman seurannan toteutuksesta sekä keskustellaan yhdessä ohjelman vaikuttavasta toteutuksesta. Puolivälikatsaus järjestetään hybriditapahtumana eduskunnan Pikkuparlamentissa Helsingissä 26.3.2025 klo 10.30-12.45.

Ilmoittaudu seuraamaan tilaisuutta etänä. Etäosallistujille lähetetään striimilinkki maanantaina 24.3. Tarkistathan, ettei viesti ole joutunut roskapostilaatikkoosi.

OHJELMA KESKIVIIKKO 26.3.2025

Klo 10.30     Tilaisuuden avaus (verkkolähetys käynnistyy)

Miten eri ministeriöt ovat toteuttaneet Suomi liikkeelle -ohjelmaa?
liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist
tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie
liikenne- ja viestintäministerin sekä sosiaali- ja terveysministerin valtiosihteeri Marjo Lindgren

VIDEO: Suomi liikkeelle -ohjelma käytännössä: Hyvinvointia kOuluun, Oulu.

Liike lääkkeenä
johtava ylilääkäri Janne Leinonen, KELA

VIDEO: Suomi liikkeelle -ohjelma käytännössä: Liikuntaneuvonta, Hattula.

Lisää vain liike -hetki

VIDEO: Suomi liikkeelle -ohjelma käytännössä: Ammattikorkeakoulujen Liikkuva opiskelu.

Joko koko Suomi liikkuu? Ohjelman puolivälikatsaus.
Suomi liikkeelle -ohjelman pääsihteeri Minttu Korsberg, opetus- ja kulttuuriministeriö

VIDEO: Suomi liikkeelle -ohjelma käytännössä:  Koivet kuntoon, Tanhuvaara.

Miten tästä eteenpäin? 
Yhteistä keskustelua Suomi liikkeelle -ohjelman toimenpiteistä Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen jäsenten kanssa.
liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari, opetus- ja kulttuuriministeriö
alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, työ- ja elinkeinoministeriö
pääsihteeri Tuulia Rotko, sosiaali- ja terveysministeriö
erityisasiantuntija Ville Isola, puolustusministeriö
suunnittelija Edgar Pyhälä, liikenne- ja viestintäministeriö
erityisasiantuntija Matti Nieminen, ympäristöministeriö

VIDEO: Suomi liikkeelle -ohjelma käytännössä: Lauttasaaren Liikkuva koulu, Helsinki.

Klo 12.45     Loppusanat (verkkolähetys päättyy)

Lisätietoa tilaisuudesta:
viestintäasiantuntija Anne Honkanen
Suomi liikkeelle -ohjelma, opetus- ja kulttuuriministeriö
sähköposti: anne.honkanen@gov.fi tai puhelin: 0295 330 227

Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.
Tavoitetta kohti kuljetaan Suomi liikkeelle -ohjelman toimilla. Ohjelmaa on toteutettu jo tovi, ja monia kiinnostaa, mitä ohjelmassa on tehty ja mitä on meneillään.

Suomi liikkeelle -ohjelma pureutuu liikkumattomuuden haasteeseen. Tosiasia on, että vain pieni osa suomalaisista liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi, mikä aiheuttaa haasteita niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Yksilöille liian vähäinen liikkuminen voi ilmetä terveysongelmina, jaksamisen haasteina ja jopa työkyvyttömyytenä. Yhteiskunnan tasolla kyse on esimerkiksi sote-palveluiden riittävyydestä, talouden kantokyvystä ja työkykyisestä väestöstä. Liikkumattomuus kytkeytyy myös kasvaviin mielenterveyden haasteisiin.

Suomi liikkeelle -ohjelman toimilla kehitetään yhteiskunnan rakenteita siten, että ihmisillä on yhä paremmat mahdollisuudet liikkua. Lisäksi viestinnällisin keinoin havahdutetaan ihmisiä arkiliikkumisen merkityksestä. Tavoitteena on, että yhä useampi ihminen hyödyntää liikkumisen mahdollisuuksia.

Toimenpiteet vauhdissa

Hallitusohjelmassa Suomi liikkeelle -ohjelmalle on kirjattu 16 toimenpidettä, jotka sisältävät 35 erillistä toimenpidettä. Toimenpiteiden toteutukseen on varattu 20 miljoonaa euroa vuodessa, joista suurin osa jaetaan valtionavustuksina eri tahojen toteuttamiin liikkumisen edistämisen toimenpiteisiin. Seuraavassa on koottuna keskeisimpiä tähän mennessä toteutettuja tai käynnistyneitä toimenpiteitä:

• Liikkuva koulu -toimintaan myönnettiin valtionavustuksia, joilla kehitetään koulupäivistä fyysisesti aktiivisempia ja viihtyisämpiä. Lisäksi peruskoululaisten Move!-mittauksiin kytkeytyvän liikuntaneuvonnan kehittämiseen myönnettiin valtionavustuksia. Jatkossa yhä useampi saa tukea fyysisen toimintakyvyn haasteisiin sekä ohjausta ja kannustusta liikkumisen lisäämiseen. Avustuksia Liikkuva koulu ja Move!-kehittämistoimiin myönnettiin yhteensä 117 kuntaan.
• Hallituksen esitysluonnos perusopetuslain uudistuksesta, mukaan lukien liikunnallisen elämäntavan lisääminen lakiin, oli lausuntokierroksella loka-marraskuussa. Lakiesitystä viimeistellään loppuvuoden aikana.
• Korkeakouluille myönnettiin avustuksia Liikkuva opiskelu -toimiin liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämiseen yhdessä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Hankkeissa on mukana 17 korkeakoulua (56 kampusta), joissa on yhteensä lähes 200 000 opiskelijaa.
• Avustuksia liikuntaneuvonnan kehittämiseen myönnettiin 52 kuntahankkeelle, joiden päätavoitteena oli eri ikäisten liikuntaneuvonnan kehittäminen. Lisäksi avustuksia myönnettiin 74 hankkeelle, joissa liikuntaneuvonta on yhtenä osana hanketta.
• Liikkumista lisääviin kokeiluihin ja innovaatioihin myönnettiin 3,7 miljoonaa euroa sellaisiin toimenpiteisiin, joilla muun muassa edistetään lapsiperheiden liikkumista, liikunnan harrastamisen tapoja, liikkumista osana työelämää ja nuorisotyötä sekä liikkumista tukevien teknologioiden käyttöä.
• Kehittämistyö on käynnistynyt liikunnan ja ravitsemuksen hyödyntämisen parantamiseksi hyvinvointialueilla ja yhdyspinnoilla. Toimilla tuetaan yhteistyörakenteita ja otetaan käyttöön vaikuttavimpia toimintamalleja ihmisten elintapoihin vaikuttamiseksi sekä vahvistetaan ammattilaisten osaamista liikkumisen ja ravitsemusterveyden edistämisessä.
• Liikkumisen olosuhteita tuetaan myöntämällä kunnille avustuksia lähivirkistysalueiden kunnostamiseen ja kehittämiseen.
• Kehittämistyö on käynnistetty liikkumisen ja toimintakyvyn lisäämisen nivomiseksi kattavaksi osaksi kutsuntoja.

Poikkihallinnollisuus keskiössä

Suomi liikkeelle -ohjelman tärkeä prosessitason tavoite on saada koko valtionhallinto tekemään liikkumisen edistämisen toimia poikkihallinnollisesti yhdessä. Ohjelmaa ohjaa ja seuraa Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmä, jossa on mukana kuusi ministeriä. Virkatasolla ohjelmaa toimeenpanee Liikuntapolitiikan koordinaatioelin, jossa on mukana kymmenen ministeriötä.
Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmä on linjannut vuoden 2025 Suomi liikkeelle -määrärahojen kohdennuksista. Toimenpiteitä tullaan tekemään kuuden ministeriön hallinnonaloilla. Ensi vuonna Suomi liikkeelle -ohjelmassa tehdään tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön koordinoiman Terveydeksi – kansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman kanssa. Ohjelmien yhteisenä toimenpiteenä tullaan rahoittamaan alueellisia kansanterveyden edistämisen pilotteja.

Lisää vain liike -viestintä käynnistynyt

Suomi liikkeelle -ohjelman Lisää vain liike -viestinnän tavoitteena on kannustaa ihmisiä huomaamaan arkiaktiivisuuden merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä tarjota keinoja liikkeen lisäämiseksi. Ohjelman Lisää vain liike -viestintäkonseptia toimeenpannaan laajassa sidosryhmäyhteistyössä.

Lisää vain liike -viestintä näkyy kansalaisille tällä hetkellä erityisesti suomiliikkeelle.fi -verkkosivuilla sekä Instagramissa. Sidosryhmille ohjelmasta viestitään uutiskirjeellä ja LinkedInissä sekä tilaisuuksissa ja seminaareissa, joita on ollut kuluvana vuonna noin viisikymmentä. Sidosryhmien kanssa tehdään jo monenlaista yhteistyötä ja lisää kehitellään mieluusti. Ensimmäiset isommat kansalaisille suunnatut viestinnälliset toimet toteutetaan vuoden 2025 aikana ja näkyvyyttä on tulossa esimerkiksi televisioon, radioon, sosiaaliseen mediaan, lehtiin ja katukuvaan.

Lisää vain liike -viestinnällä on tavoitteena oivalluttaa, että liikkeen lisäämisen omaan arkeen ei tarvitse olla vaikeaa, vaan hyvinkin pienillä arkisilla valinnoilla voidaan saada päivään lisää askeleita ja lihastyötä. Toki ohjelman toimissa, viestintä mukaan lukien, tunnistetaan yksilölliset tekijät ─ osalle ihmisistä liikkeen lisäämisen kynnykset ovat korkeampia, ja siksi tarvitaan erilaisia tukitoimia sekä rakenteellisia muutoksia.

Tulosten ja vaikutusten seuranta

Suomi liikkeelle -ohjelmaan panostetaan paljon kuluvalla hallituskaudella. On ensiarvoisen tärkeää varmistaa ohjelman toimenpiteiden tulosten ja vaikutusten kattava seuranta ja arviointi.

Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen alatyöryhmäksi on perustettu Suomi liikkeelle tietotuotanto- ja seurantaryhmä, joka koostuu tutkijoista ja muista asiantuntijoista. Tietotuotanto- ja seurantaryhmä on valmistellut ohjelman seurantamallin, jonka mukaisesti jokaista ohjelman toimenpidettä seurataan toteuman, tulosten ja vaikutusten tasoilla. Osaan toimenpiteistä kytketään laajempi vaikutusten seuranta ja arviointi. Ohjelman ydintavoitteen ─ Liikkuminen kääntyy kasvuun jokaisessa ikäryhmässä ─ toteutumista seurataan väestötutkimuksilla, samalla tunnistaen, että väestötasolla muutokset ovat hitaita, muutoksiin vaikuttaa monet osin eri suuntiin vetävät yhteiskunnalliset voimat ja tulokset voivat näkyä viiveellä.

Liikkumattomuus tiedostetaan

Lokakuussa toteutetun Kansalaispulssi-kyselyn vastaajista lähes 90 prosentin mielestä väestön liian vähäinen liikkuminen on merkittävä yhteiskunnallinen haaste Suomessa. Tämä kertoo siitä, että maaperä liikkumisen lisäämisen toimille on Suomessa otollinen. Tavoitteena on, että Suomi liikkeelle -ohjelman toimilla osaltaan vaikutetaan siihen, että ihmisten tietoisuus alkaa muuttua Lisää vain liike -teoiksi.

Minttu Korsberg
pääsihteeri
Suomi liikkeelle -ohjelma

PS. Tilaa Lisää vain liike -uutiskirje, niin saat ajankohtaista tietoa ohjelmasta sähköpostiisi.

Är hela Finland redan i rörelse?

Statsminister Petteri Orpos regering har som mål att få alla åldersgrupper att röra på sig mer.
Programmet Finland i rörelse arbetar för att uppnå detta mål. Programmet har pågått ett tag nu, och många är intresserade av vad som har uträttats och vad som pågår.

Programmet Finland i rörelse tar itu med utmaningen med fysisk inaktivitet. Faktum är att endast en liten del av finländarna rör på sig tillräckligt mycket för sin hälsa och sitt välbefinnande, vilket medför utmaningar för både individen och samhället. För lite fysisk aktivitet kan ge individer hälsoproblem, fysiska svårigheter och till och med arbetsoförmåga. På samhällsnivå handlar det om att tillhandahålla tillräcklig social- och hälsovård, säkerställa finansernas bärkraft och bibehålla befolkningens arbetsförmåga. Fysisk inaktivitet är också kopplad till ökande psykisk ohälsa.

Programmet Finland i rörelse ska utveckla samhällets strukturer så att människorna får bättre möjligheter att vara fysiskt aktiva. Dessutom används kommunikation för att öka medvetenheten om vikten av fysisk aktivitet i vardagen. Målet är att fler människor ska kunna använda sig av möjligheter till fysisk aktivitet.

Åtgärder i rörelse

I regeringsprogrammet anges 16 åtgärder för Finland i rörelse, och dessa omfattar 35 separata insatser. De årliga anslagen för åtgärderna uppgår till 20 miljoner euro, som huvudsakligen utdelas som statsunderstöd till olika aktörers insatser för att främja fysisk aktivitet. Här följer en sammanfattning av de viktigaste insatserna som genomförts eller lanserats:

• Skolan i rörelse-aktiviteter beviljades statsunderstöd för att öka den fysiska aktiviteten och trivseln under skoldagarna. Dessutom beviljades statsbidrag för utveckling av motionsrådgivningen i samband Move!-mätningarna bland elever i grundskolan. I framtiden ska fler elever få stöd vid utmaningar med sin fysiska funktionsförmåga samt vägledning och uppmuntran för att röra på sig mer. Understöd beviljades till utvecklingsaktiviteter inom ramen för Skolan i rörelse och Move! i sammanlagt 117 kommuner.
• Utkastet till regeringens proposition till reform av lagen om grundläggande utbildning, inklusive komplettering av lagen med bestämmelser om en fysiskt aktiv livsstil, var på remiss i oktober–november. Propositionen kommer att bearbetas under slutet av året.
• Högskolor beviljades understöd för Studier i rörelse-insatser för att etablera en fysiskt aktiv arbetskultur i samarbete med de studerande och personalen. I projekten deltar 17 högskolor (56 campus) med totalt nästan 200 000 studerande.
• Bidrag för utveckling av motionsrådgivningen beviljades till 52 kommunala projekt vars främsta syfte var att utveckla aktivitetsrådgivningen för människor i olika åldrar. Dessutom beviljades bidrag till 74 projekt där motionsrådgivningen ingick som ett element.
• Försök och innovationer för att öka fysisk aktivitet beviljades 3,7 miljoner euro för insatser som bland annat uppmuntrar fysisk aktivitet i barnfamiljer, olika sätt att röra på sig, fysisk aktivitet i arbetet och ungdomsarbetet samt tekniska lösningar för fysisk aktivitet.
• Utvecklingsinsatser har inletts för större användning av fysisk aktivitet och kost på välfärdsområdena och kontaktytorna. Insatserna ska stödja samarbetsstrukturer och införa de mest effektiva metoderna för att påverka människors livsstilar samt stärka yrkespersonalens kompetens i att främja fysisk aktivitet och näringsmässig hälsa.
• Förhållandena för fysisk aktivitet understöds genom bidrag till kommuner för iståndsättning och utveckling av områden för närrekreation.
• Utvecklingsinsatser har inletts för att integrera fysisk aktivitet och funktionsförmåga i uppbådsverksamheten.

Förvaltningsövergripande fokus

Ett viktigt mål på processnivå i programmet Finland i rörelse är att få hela statsförvaltningen att samarbeta över förvaltningsgränserna för att främja fysisk aktivitet. Programmet styrs och övervakas av de sex ministrarna i Ministerarbetsgruppen för en fysiskt aktiv livsstil och funktionsförmåga. På tjänstemannanivå genomförs programmet av Samordningsorganet för idrottspolitiken, som omfattar tio ministerier.

Ministerarbetsgruppen för en fysiskt aktiv livsstil och funktionsförmåga har dragit upp riktlinjerna för fördelningen av anslagen till programmet Finland i rörelse 2025. Åtgärder kommer att genomföras inom sex ministeriers förvaltningsområden. Nästa år kommer Finland i rörelse att ha ett omfattande samarbete med det nationella programmet för hälsa och välfärd (Terveydeksi) som samordnas av social- och hälsovårdsministeriet. Som en gemensam åtgärd för programmen finansieras regionala pilotförsök för främjande av folkhälsan.

Kommunikationskampanjen Lägg till rörelse

Kommunikationen under devisen Lägg till rörelse i programmet Finland i rörelse syftar till att uppmuntra människor att inse vikten av vardagsaktivitet för hälsa och välbefinnande samt att erbjuda sätt att öka den fysiska aktiviteten. Programmets kommunikationskoncept Lägg till rörelse genomförs i ett brett samarbete med intressenter.

För närvarande är Lägg till rörelse-kommunikationen synlig för medborgare särskilt på webbplatsen www.finlandirorelse.fi och på Instagram. Intressenterna får information om programmet via ett nyhetsbrev och på LinkedIn, samt på evenemang och seminarier, varav ett femtiotal har hållits i år. Det finns redan många olika former av samarbete med intressenter, och det finns utrymme för fler. De första större kommunikationsaktiviteterna till medborgarna kommer att äga rum under 2025, med synlighet i bland annat tv, radio, sociala medier, tidningar och gatumiljöer.

Syftet med Lägg till rörelse-kommunikationen är att få människor att inse att det inte behöver vara svårt att integrera fysisk aktivitet i vardagen, utan att även små val kan ge fler steg och få musklerna att arbeta. Naturligtvis tar programmets aktiviteter, inklusive kommunikation, hänsyn till individuella faktorer ─ för en del människor är trösklarna för att öka den fysiska aktiviteten högre, och därför behövs en rad olika stödåtgärder och strukturella förändringar.

Övervakning av resultat och effekter

Det görs många satsningar i programmet Finland i rörelse under innevarande regeringsperiod. Det är av yttersta vikt att säkerställa heltäckande övervakning och utvärdering av resultaten och effekterna av programmets åtgärder.

Under Idrottspolitiska samordningsorganet har inrättats en grupp för informationsproduktion och övervakning av Finland i rörelse. I gruppen ingår forskare och andra experter. Den har utarbetat en modell för övervakning av programmet, enligt vilken varje insats granskas med avseende på dess utfall, resultat och effekt. Till en del åtgärder kopplas mer omfattande övervakning och utvärdering av effekterna. Programmets centrala mål ─ att få alla åldersgrupper att röra på sig mer ─ kommer att övervakas genom befolkningsundersökningar, även om man är medveten om att förändringar på befolkningsnivå sker långsamt och påverkas av många samhällskrafter som drar åt olika håll och att resultaten inte alltid syns omedelbart.

Insikt om fysisk inaktivitet

Nästan 90 procent av dem som svarade på Medborgarpulsen (på finska) i oktober ansåg att fysisk inaktivitet är en stor utmaning för samhället i Finland. Detta är ett tecken på en bördig jordmån för insatser för att främja fysisk aktivitet i Finland. Målet är att insatserna i Finland i rörelse ska bidra till att omvandla medvetenheten till aktiviteter enligt Lägg till rörelse.

Minttu Korsberg
generalsekreterare
Programmet Finland i rörelse

Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen alatyöryhmänä toimii Suomi liikkeelle -ohjelman tietotuotanto- ja seurantaryhmä. Ryhmän tehtävänä on koordinoida, kehittää ja yhteen sovittaa Suomi liikkeelle -ohjelman kannalta keskeisiä tietotuotantoja ja valmistella ohjelman seurantaa. Ryhmän tehtävänä on mahdollistaa ohjelman vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi.

Ryhmässä on yhteensä viisitoista asiantuntijajäsentä eri tutkimuslaitoksista, yliopistoista, THL:sta, ministeriöistä ja hallinnonalojen virastoista. Ryhmän puheenjohtajana toimii Suomi liikkeelle -ohjelman pääsihteeri Minttu Korsberg.

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari, mikä on näkemyksesi mukaan tärkeintä Suomi liikkeelle -ohjelman tulosten ja vaikutusten seurannassa?
”Tärkeintä olisi kyetä kertomaan monipuolisesti, miten Suomi liikkeelle -ohjelma onnistui. Isossa kuvassa pitäisi pystyä kuvaamaan, mitä vaikutuksia ohjelmalla oli suomalaisten liikkumiseen. Tämän lisäksi tulisi pystyä raportoimaan yksittäisten toimenpiteiden osalta, missä onnistuttiin ja missä jäi vielä toivomisen varaa.”

Jyväskylän ammattikorkeakoulun johtava tutkija Tuija Tammelin, mikä on näkemyksesi mukaan tärkeintä Suomi liikkeelle -ohjelman tulosten ja vaikutusten seurannassa?
”Tärkeintä on varmistaa, että kun Suomi liikkeelle -ohjelman päättyy, niin saatavilla on seurantatietoa, jonka perusteella on mahdollista arvioida ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Kansalaisten liikkumisen määrän lisäksi on tärkeää seurata myös liikkumisen edistämisen prosessien onnistumisesta eri tasoilla. Seurantatietoa kertyy hyvin liikkumisen ja liikkumisen edistämisen seurantajärjestelmien kautta. Nyt on aika valita ja tarvittaessa kehittää uudet osuvimmat mittarit eri toimenpiteille. Uskon, että tietotuotanto- ja seurantaryhmän yhteinen työskentely vie eteenpäin valtakunnallista seurantaa kokonaisuudessaan, mistä tulee olemaan hyötyä tämän ohjelmakauden jälkeenkin.”

Tutustu Suomi liikkeelle -ohjelman tietotuotanto- ja seurantaryhmän jäseniin tästä linkistä

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Poikkihallinnollista, valtioneuvostotasoista ohjelmaa koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Syksyn 2024 Move!-mittausten mukaan yhä harvemmalla 5.-luokkalaisella on alhainen fyysinen toimintakyky. 8.-luokkalaisten tulokset ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on kuitenkin selkeitä alueellisia eroja. Lisäksi maaseudulla asuvien 8.-luokkalaisten tyttöjen toimintakyky on heikentynyt.

Syksyn 2024 valtakunnallisessa Move!-tiedonkeruussa raportoitiin yli 111 000 oppilaan mittaustulokset, mikä on lähes 90 prosenttia kyseisten vuosiluokkien oppilaista. Mittausten perusteella yhä harvemmalla 5.- luokkalaisella fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. 8.-luokkalaisilla tulokset ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Edelleen kuitenkin reilulla 38 prosentilla 5. ja 8.-luokan oppilaista on fyysinen toimintakyky huolestuttavalla tasolla.

Valtaosalla hyvinvointialueista on tapahtunut myönteistä kehitystä

Alueelliset erot lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä ovat edelleen merkittäviä. Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla on vähiten oppilaita, joilla toimintakyky on alhainen. Eniten alhaisen toimintakyvyn oppilaita on Keski-Pohjanmaan, Satakunnan ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla. Valtaosalla hyvinvointialueista lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on tapahtunut myönteistä kehitystä edellisvuoteen verrattuna.

Maaseudulla asuvien nuorten tyttöjen toimintakyky heikentynyt

Fyysisessä toimintakyvyssä on merkittäviä eroja kaupunkien ja maaseudun välillä. Kaupunkimaisissa kunnissa lasten ja nuorten toimintakyky on selkeästi parempi kuin maaseutumaisissa kunnissa. Edellisvuoteen verrattuna maaseutumaisissa kunnissa asuvien 8.-luokkalaisten tyttöjen tilanne on heikentynyt. Sen sijaan tiheämmin asutuilla alueilla ei ole tapahtunut muutoksia. Maaseutumaisissa kunnissa alhainen toimintakyky oli 50 %:lla 8.-luokkalaisista tytöistä, kun kaupunkimaisissa kunnissa näin oli 41,6 %:lla.

”Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että viime vuonna alkanut kouluikäisten fyysisen toimintakyvyn positiivinen kehitys on jatkunut, mikä on erityisen ilahduttavaa. Osaltaan tähän on voinut vaikuttaa ne lukuisat liikkumisen ja fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen kannustavat toimet, joita on toteutettu perheissä, kouluissa ja kunnissa eri puolella maata. Fyysiseen toimintakykyyn panostamista on syytä jatkaa, sillä se tukee niin yksilön kuin koko yhteiskunnan hyvinvointia”, toteaa apulaisprofessori Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Hallitusohjelmassa toimenpiteitä koululaisten fyysisen toimintakyvyn edistämiseen

Hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmasta myönnetään Liikkuva koulu- ja Move!-kehittämisavustuksia, joilla tuetaan koulujen liikunnallista toimintakulttuuria ja liikuntaneuvontaa perusopetusikäisille.

”Suomi liikkeelle -ohjelmasta on myönnetty tänä vuonna yli 4 miljoonaa euroa Liikkuva koulu- ja Move!-avustuksia. Avustuksilla kannustetaan kuntia ja peruskouluja kehittämään liikunnallista koulupäivää ja erilaisia liikkumiseen kannustavia tukitoimia. Tavoitteena on esimerkiksi tarjota henkilökohtaista liikuntaneuvontaa oppilaan Move!-tulosten perusteella”, kertoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.

Osana Suomi liikkeelle -ohjelman toimenpiteitä perusopetuslakiin esitetään liikunnallisen elämäntavan lisäämistä. Lakimuutoksen tavoitteena on vahvistaa koulujen liikunnallista toimintakulttuuria sekä lasten ja nuorten liikkumista esiopetuksen ja koulupäivän aikana. Lisäksi ensi vuonna Suomi liikkeelle -ohjelmasta rahoitetaan koulumatkojen turvallisuuden parantamista, mikä edistää koulumatkojen kulkemista fyysisesti aktiivisilla kulkutavoilla.

Lyhyesti Move!-mittauksista ja -järjestelmästä

• Move!:n tavoitteena on kannustaa ja tukea lapsia ja nuoria huolehtimaan omasta fyysisestä toimintakyvystä.
• Mittaukset ovat osa 5.- ja 8.-luokkalaisten liikunnan opetusta.
• Oppilailta mitataan kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja.
• Mittauksia on toteutettu 5.-luokkalaisilla vuodesta 2016 lähtien ja 8.-luokkalaisilla vuodesta 2018 lähtien.
• Mittaustietoa hyödynnetään koulujen liikuntakasvatuksessa, oppilaiden laajoissa terveystarkastuksissa sekä tiedolla johtamisen työkaluna valtakunnallisesti ja alueellisesti. Mittaustuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteena.
• Kyseessä on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja laadukas järjestelmä:
  • Vain kahdeksassa Euroopan maassa on käytössä kansallinen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä.
  • Suomen Move!-järjestelmä arvioitiin yhdeksi laadukkaimmaksi lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn seuranta- ja palautejärjestelmäksi Euroopassa (Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 2024).
  • Eurooppalaisessa vertailussa Move!:n etuja olivat laaja väestötason tavoittavuus, soveltavien mittausten toteuttaminen, yhteys terveydenhuoltoon sekä keskitetty kansallinen tiedonkeruu valtakunnallisen ja alueellisen päätöksenteon tueksi.

Fyysisen toimintakyvyn Move!-seurantajärjestelmästä vastaavat valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Jyväskylän yliopisto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. www.oph.fi/fi/move